Nyt on parin päivän ajan tullu syötyy ja nukuttuu tosi huonosti..
Mä en vaan voi uskoo et häädin jonkun niin tärkeän ja rakkaan ihmisen mun elämästä. Nyt melkeempä 3kk jälkeen sattuu enemmän ja enemmän sitä kauemmin menee sitä rankempaa tää on. Mä odotan koulun alkuu et saisin vihdoin jotain muutaki ajateltavaaku ex ja kuinka idiootti olin ja kui kaipaan sitä ja kui ääliö olin ja kui rakastan sitä ja kui mokaan aina ja kui oon aina tällänen mokaaja.. Mä oon murtunut :[ mä kidutan itteeni mä kohtelen mun kehoa kaltoin rangaistakseni itseäni koska oon niin huono ihminen.. Mä en nyt jaksa kirjottaakkaan :[
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti