Vielä hetki sitten tunsin eläväni.
Vielä hetki sitten olin onnellinen.
Mutta sitten vain hetkessä kaikki muuttuu ennenkuin edes ehdin huomata masennus ottaa vallan ja hetkeen en voi olla onnellinen. Toivoisin että jokin saisi minut takaisin jaloilleen. Toivon että jokin muuttaisi minut takaisin vanhaan siihen ihmiseen joka osasi nauttia elämästä kokonaan nykyään sekin on vain ajoittaista..
Istun yksin kunnes ihmiset kerääntyy ympärilleni. Istun paikallani niinkauan kunnes kaikki katoaa viereltäni. Jatkan istumista enkä liikahdakkaan ahdistus ottaa vallan..
Haluan satuttaa itseäni mutten voi en halua että ympärilläni olevat ihmiset joutuisi kärsimään siitä mitä olen itselleni tehnyt. En jaksaisi nytten, haluan nukkumaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti