Asking too much

Mä oon seilannu merten toisel puolel
mitä tulee vihaan nähny miten toinen kuolee
nähny syövän elämää syövän
nähny väkivaltaa ja miehen naista lyövän
mä oon istunu vieres ja tuntenu sen paskan
sun katseesta näkee et sä oot kulkenu sen matkan
lähen kaksseiskan niinku Winehouse
eikä musta jää jäljelle ku tuhkaa ja kaipaus
sano mitä varot, varo mitä sanot
jos sanot mitä sattuu, se sattuu mitä sanot
enkä purkaa näit enää ikin kellekkään
vaik mun on melkein mahdoton hengittää
olla selvinpäin, varsinkin näin nuorena
sun päätös on onks se taivas vai tuonela
mut tiedän et se tulee vastaan vielä
ja kaikki jotka lähtee tulee vastaan siellä
mua pelottaa, ja haluun parkuu
oon elossa, mut haluun juosta karkuun
mun sielua, vaik mä kunnioitan omaani
katon omil silmil enkä raamatun tai koraanin
elää omien sääntöjen mukaan
mun ja mun uskonnon väliin ei tuu kukaan se on aitoo
ainaki mun pään sisäl
sä kuljet vuosii laput silmil ni sä et nää mitään
miten maailma sortuu sun jalkojen alta
kumpa tää fucking painajainen ois vaan unta
ei mun kaa olis enää kylmä ikinä
ja sulla on niin pitkä aika elää ku toi kello tikittää
kaikki loppuu aikanaan
mä pidän kii siit et teen kaikkee muut ku pysyn paikallaan
ja et voin täst ehkä joskus jollekkin kertoo
Tää on kuoleman pelkoo.