Asking too much

Tunnen pistävää kipua rinnassani, sattuu hengittää.. Ajatukseni harhailee jossain muualla mikään ei tunnu selkeältä kaikki on harmaata. Päätäni särkee, olenko ajatellut liikaa? Vai johtuuko se jostain muusta. Hengittäminen tuntuu vaikealta ja minua pyörryttää. On nälkä mutten pysty syömään muutenkuin pakottamalla. Kipu rinnassani ei poistu. Oloni on sekava haluan kotiin.. Istun bussissa, minusta tuntuu että pyörryn ja tiedän ettei se johdu ravinnoon puutteesta tai nestehukasta koska olen syönyt ja juonut. Minua ahistaa enkä pääse pois tästä tilanteesta. Eikä asiaa auta se että bussi ajaa korkealla sillalla ja katson alas. Minulla on korkeanpaikan kammo ja silti rakastan olla korkealla. Hirveä olo pysyy katselen hätääntyneesti ympärilleni en pysty olemaan paikallani ahistaa liikaa haluan pois tästä bussista mutten halua rynnätä ulos ja jättää kavereitani. En mainitse olotilastani heille koska en halua tehä tästä mitään numeroa.. Bussin ovet aukeaa ja raitista ilmaa tulee sisään oloni helpottuu hetkeksi kunnes ovet sulkeutuu. Taistelen paniikkikohtausta vastaan ja yritän pitää ajatukset mahdollisimman selkeinä vaiika tiedän että se on vaikeaa sillä..