miten minusta tuli minä?

Miten minusta tuli minä? Paikka jossa kasvoin. On mulle tärkeä vieläkin siellä kasvoin ja siellä opin elämään.

Okei nyt kerron teille lisää itsestäni ja mun historiasta.

Oon aina ollu se viimenen kaikessa aina se hyljeksitty. Aina se jolla ei oo ollu kavereita. Oon aina roikkunu mun veljen mukana ja sen kavereiden kanssa. Mä oon aina ollut jätkäporukassa ja vasta nyt alan oppia miten tytön oikeesti kuuluis käyttäytyä. Ja koska oon kasvanu jätkä porukassa käyttäydyn melkeen ku jätkä jolloin oon jätkille sellanen ku ne on toisilleen tai miten mä oon tottunu näkemään ne.

Mun ensimmäinen paraskaveri muutti mua vielä enemmän. Totuin siihe et vitsaillaan härskejä, pelleillään ympäriinsä, vittuillaan toisillemme, pidetää kättä toisen hatialla tai niskan ympärillä ja jutellaa kuunnellaa musaa tai pelleillää. Näin mä oon oppinu käyttätymään jätkien kanssa. Ja oon huomannu sen haittaavan parisuhteessa ja tuottavan luottamus ongelmia.

Se miks taas takerrun ihmisiin johtuu taas siitä just et oon aina ollu se erilainen. Mulle on ollu vaikeeta saada kavereita ku ala asteeen alku puolella pojat ja tytöt jakautu aina kahteen osaan. Jolloin minä joka on kasvanu poika porukassa en sopeutunu tyttö joukkoon ja pojat taas ei ottanu mukaan koska olin tyttö. Jolloin olin se joka ei löytäny paikkaa luokasta ja musta tuli yksinäinen.

Ala asteen loppupuolellakin olin yksinäinen mulla oli kaveri sen takia että oli sama harrastus tai kiinnostus. Mutta kummastakaan ei loppupeleissä ollut apua. Ratsastuksessameni huonosti ku olin tunnin huonoin ja aina aloittelija.

Musta ollaan aina puhuttu paskaa seläntakana jonka Vuoks mun on vaikeeta luottaa ihmisisiin. Ja vaikeaa keroa ihmisille asioita.

nyt yläasteella ekat 2vuotta meni miten meni aina yksin vaikka oli jonku verran kavereita silti jotenki tiesin ettei tästkää tuu mitää pysyvää. Ja sen takia yritän pitää kunnon välit ja takerrun.

nyt  2 viimesimpänä vuonna yläasteella mua hyljeksittiin mikä ei ollu mulle yllätys mutta sitte mun luokalta yks poika alko puhumaan mulle sen ansiosta pääsin eroon hyljeksinnästä mun luokalla sen ansiosta pääsin mukaan porukkaan.

Mua on koko mun elämän ajan hyljeksitty tarhassa, eskarissa, ala-asteella, ip-kerhossa, tallilla, yläasteella joka puolella mua on kiusattu haukuttu halveksittu pidetty outona ja erillaisena nyt kun oon päässy taas ylemmäs ja sen takia takerrun kavereihin koska tiiän ettei nekää tuskin oo mun kavereita pitkää aikaa kaikki on vaa aina kadonnu mun ympäriltä.