taas yksi vuosi selvitty..

Oon näköjään jollain ihmeellä selviytynyt vuoden vaikka herttoniemessä ollessani kävikin mielessä hypätä sillalta autotielle, jäädä auton alle, ja hypätä metron alle ja kaikki samana päivänä.. eikä ollu eka kerta tänä vuonna ku tollaset ajatukset oli mielessä.. ehei.. eikä varmaan jää viimeiseksikään.. mä oon rikki.. eikä se ihminen jota raksatan taida huomata.. tai jos huomaa ei se taida ees yrittää tehä mitään.. mun paraskaveri yrittää sentää tehä jotain mikä tosin ei auta ku se vaa suuttuu jos kerron et oon taas viillelly. nyt se on kuusamossa ja soitin sille tos yks päivä se kysy mikä mul on noh vastasin vaa et oon vaa väsyny vaikka oikeesti sillähetkellä itkin mutten halunnu huolestuttaa sitä koska sillä oli hauskaa.. en haluu pilaa muiden päivii omal paskalla.. mä haluun vaa itkee jotai vasten mut aina ku nään jonku esitän et oon "ilonen" tai sit oon hiljanen enkä tee mitää seuraan vaa muita sit jos joku kysyy mikä on nii sanon vaa "oon vaa väsyny" sit hymyilen mut ei ei kukaan huomaa et se ei oo hymy koska kukaan ei tajuu kattoo syvälle mun silmiin mistä oikeesti näkee onko mulla kaikki kunnossa.. haluun et joku vois auttaa.. mut.. ainoo jolle voin puhuu kaiken sattuu olemaan (juuri mun tuurii) ihminen joka ei ymmärrä.. eikä voi auttaa.. näytin mun poikaystävälle.. huh toi kuulostaa kaukaselta.. nii näytin mun vatsaa mikä oli täynnä haavoja (67 jos tarkkoja ollaan) se meni vaa hiljaseks ja vaihto aihetta.. se ei halannu.. se ei sanonu mitää.. se ei tehny mitää.. muutaku vaihto aihetta ja käveli pois.. mä jäin yksin.. taas.. niinku aina..

I am nothing.
now that i have nothing
I resolve to be nothing
nothing to harm me,
nothing to gain
I resolve to be nothing
nothing..

Rauha saapuu, mutta vain hetkeksi.

Joka ilta, istun yksin koneella, hiljaa. Kuunnellen musiikkia ja selaillen nettiä.  Ja mitä pidempään  siinä istun, yksin, pimeässä. Sitä syvemmin taas masennun. Musiikki tyyli vaihtuu, iloisesta surulliseen ja lopulta masentavaan, silloin avaan tumblr:in ja Re bloggaan ne kuvat mitkä vastaa tunnettani sillä hetkellä. Kuvia ja tekstejä viiltelystä, yksinäisyydestä, tuskasta, surusta ja lopulta itsemurhasta. Tahtoisin vain poistaa kaiken tuskan sisälläni. Yritän ja yritän, mutta kaikki mitä teen vain lievittää sitä kamalaa tunnetta hetkeksi.

Kaikki alkaa aina miettimisellä,
joka johtaa kyyneliin. yksin kyyneleet jatkaa valumistaan.
Kunnes saapuu kyynelille viiltojen kautta kaveri, veri. kyyneleet kuivuu,
tyttö istuu rauhallinen ja helpottunut ilme kasvoillaan ja jatkaa viiltojensa lisäämistä.
Kun tyttö viimein päättää lopettaa, hiljaisuus ja rauha valtaa huoneen, jonka lattiat ovat punaiset.
tyttö sai ylleen hetkellisen rauhan ja voi taas hengittää.

You just don't konw me!

I feel. Wait, I was just dreaming..

I've become so numb,
 i can't feel you there.
Become do tired,
so much more aware.
I'm becoming this.
Fuck this hurts, I won't lie
Doesn't matter how hard I try
I bleed it out
I've opened up these scars
I'll make you face this
I pulled myself so far
I'll make you face this now
What I've done
I'll face myself
To cross out what I've become
Erase myself
And let go of what I've done

Where I've become so numb 
Without a soul 
My spirit sleeping somewhere cold 
Until you find it there and 
Lead it back home
Wake me up
Wake me up inside
I Can't wake up
Wake me up inside
Save me
Call my name and save me from the dark
Wake me up
Bid my blood to run
I Can't wake up
Before I come undone
Save me
Save me from the nothing I've become
All this time I can't believe I couldn't see
Kept in the dark but you were there in front of me
I've been sleeping a thousand years it seems
Got to open my eyes to everything
Without a thought without a voice without a soul
Don't let me die here
There must be something more
Bring me to life

I've been left out alone like a damn criminal
I've been praying for help 'cause I can't take it all
I'm not done, it's not over

Now I'm fighting this war since the day of the fall
And I'm desperately holding on to it all
But I'm lost, I'm so damn lost

Oh, I wish it was over

My heart is frozen, I'm losing my mind
Help me, I'm buried alive.


I'm dying to catch my breath
Oh why don't i ever learn
I've lost all my trust that i'm sure we try to
Turn it around

Blinded by faith,
I couldn't hear
All the whispers,
The warnings so clear

There's no escape now,
No mercy no more
No remorse 'cause I still remember

Mä en pääse pakoon tätä tunnetta/
Se valtaa pääni olin sit hereil tai unessa/
Se hakkaa takaraivossa ku omatunto/
En tiedä mikä enää täälä on se jota uskoo/
Pitäskö kuunnella vaan järjen äänen rippeitä/
Tuskin tosin sekään aikaan tääl sais ihmeitä/
Vai sitten sydäntä, vai antaa vaiston viedä/
En mäkään silti ihan kaikkee aio sietää/
Jotenki kummallinen olo pyörryttää ja oksettaa/
Kai mä seuraan johtajaa vaan silmät sokeena/
Kaikki pitää kokea mut ehkä jossain raja menee/
En pysty paikallani silmät auki makaan edes/
Tää tunne kuristaa mut hengilt vielä joku päivä/
Toivon et ees jollekkin oon muutakin ku "joku äijä"/
En ole oma itseni, mä kadotin sen vuosii sitte/
Puolet musta jäädytti kyyneleet toinen puoli itkee/

KERTOSÄE:

Jääkyynel valuu pitkin poskee/
Ulkokuori vahva, sisältä koskee/
Kulissi sortuu, sitä mä pelkään/
Jääkö mun vierelle silloin enää ketään/

Jääkyynel valuu pitkin poskee/
Ulkokuori vahva, sisältä koskee/
Kulissi sortuu, sitä mä pelkään/
Jääkö mun vierelle silloin enää ketään/


Nää on vissiin ne tunteiden hautajaiset/
Mistä usein puhutaan, oon kuullu huhuja/
Et se vie vaan hetken, ei siinä kauan kai mee/
Kun kaikki on ohi, ei, se vie vaan tovin/
Kovin olen pahoillani mutten kehtaa armoo anoa/
Mä pyydän anteeks -sanat niitä harvoin sanotaan/
Vaikken mä edes tiedä kelle ja kuka on velkaa/
En edes tiedä kelle kuka mitään merkkaa/
Nyt tuijotan telkkaa ja nään itseni lavalla/
On kaksisataapäinen väkijoukko selän takana/
Ei nää oo onnenkyyneleitä vaikka mä oon onnekas/
Ei tälläst tsäänssii maailmas oo monella/
Mä pääsin itsee toteuttaa paransin lavakammoni/
Muttei aurinkolasien taakse nää varmaankaa moni/
Ei ne nää mun kyyneleitä eikä oikeet minääni/
Tää on mun elämäni nyt ja siitä aion pitää kii/

KERTOSÄE

En oo hullu tähän mielentilaan ei oo diagnoosii/
Haluisin lavalle ja lavalta taas pian kotiin/
Oon vuodattanu sydäntäni, zekannu mun ympärille/
Suurin kiitos kuuluu kaikille mun ystäville/
Te ootte aina jaksanu pitää mua kasassa/
Vaik Markus jonka tunsitte, ei enää sitä takas saa/
En mä oo tunteeton, kyl mulki tunteet on/
Vaik unelmat on suurehkot, ihan sama mulle on/
Et mitä musta puhutaan ja kuka tykkää kuka ei/
Pääasia et kukaan muu ei pysty täälä muuttaan meit/
Puhuin siks monikossa, koska ei moni osaa/
Nähdä että tääl on kääntöpuoli joka kolikossa/ 
Osaan olla mukava mut mulkku myöskin tarpeen tullen/
Suljen silmät ja nukahdan jälleen valveuneen/
Kalpeet huulet vaalettuneet vielä laitan yhteen ne/
Ja Vierii poskeani pitkin jääkyyneleet/

KERTOSÄE...

hyvä mile hyvä...

Mul on semmonen vaikutus ihmisiin et ne vihaa mua hetkessä.. Mä vaa oon niin ihana ihminen et kusen kaiken 5 sekunnis.. Jaaa se on yks syy miks vihaan itteeni iha helvetisti.... -.-' niin ku mun ex sano  "sä oot suomeks sanottuna vaa ämmä"

miten minusta tuli minä?

Miten minusta tuli minä? Paikka jossa kasvoin. On mulle tärkeä vieläkin siellä kasvoin ja siellä opin elämään.

Okei nyt kerron teille lisää itsestäni ja mun historiasta.

Oon aina ollu se viimenen kaikessa aina se hyljeksitty. Aina se jolla ei oo ollu kavereita. Oon aina roikkunu mun veljen mukana ja sen kavereiden kanssa. Mä oon aina ollut jätkäporukassa ja vasta nyt alan oppia miten tytön oikeesti kuuluis käyttäytyä. Ja koska oon kasvanu jätkä porukassa käyttäydyn melkeen ku jätkä jolloin oon jätkille sellanen ku ne on toisilleen tai miten mä oon tottunu näkemään ne.

Mun ensimmäinen paraskaveri muutti mua vielä enemmän. Totuin siihe et vitsaillaan härskejä, pelleillään ympäriinsä, vittuillaan toisillemme, pidetää kättä toisen hatialla tai niskan ympärillä ja jutellaa kuunnellaa musaa tai pelleillää. Näin mä oon oppinu käyttätymään jätkien kanssa. Ja oon huomannu sen haittaavan parisuhteessa ja tuottavan luottamus ongelmia.

Se miks taas takerrun ihmisiin johtuu taas siitä just et oon aina ollu se erilainen. Mulle on ollu vaikeeta saada kavereita ku ala asteeen alku puolella pojat ja tytöt jakautu aina kahteen osaan. Jolloin minä joka on kasvanu poika porukassa en sopeutunu tyttö joukkoon ja pojat taas ei ottanu mukaan koska olin tyttö. Jolloin olin se joka ei löytäny paikkaa luokasta ja musta tuli yksinäinen.

Ala asteen loppupuolellakin olin yksinäinen mulla oli kaveri sen takia että oli sama harrastus tai kiinnostus. Mutta kummastakaan ei loppupeleissä ollut apua. Ratsastuksessameni huonosti ku olin tunnin huonoin ja aina aloittelija.

Musta ollaan aina puhuttu paskaa seläntakana jonka Vuoks mun on vaikeeta luottaa ihmisisiin. Ja vaikeaa keroa ihmisille asioita.

nyt yläasteella ekat 2vuotta meni miten meni aina yksin vaikka oli jonku verran kavereita silti jotenki tiesin ettei tästkää tuu mitää pysyvää. Ja sen takia yritän pitää kunnon välit ja takerrun.

nyt  2 viimesimpänä vuonna yläasteella mua hyljeksittiin mikä ei ollu mulle yllätys mutta sitte mun luokalta yks poika alko puhumaan mulle sen ansiosta pääsin eroon hyljeksinnästä mun luokalla sen ansiosta pääsin mukaan porukkaan.

Mua on koko mun elämän ajan hyljeksitty tarhassa, eskarissa, ala-asteella, ip-kerhossa, tallilla, yläasteella joka puolella mua on kiusattu haukuttu halveksittu pidetty outona ja erillaisena nyt kun oon päässy taas ylemmäs ja sen takia takerrun kavereihin koska tiiän ettei nekää tuskin oo mun kavereita pitkää aikaa kaikki on vaa aina kadonnu mun ympäriltä.

tippa tappaa ja ämpäriin hukkuu

Tossa torstaina oli taas lanit  oli hauskaa ja näin sit teemu laitto tyynyn mun naamalle kaaduin mun sängylle sen käsi oli mun kaulan alla se paino mun henkitorvee ja joa oli mun selän päällä seisoen en saanu ollenkaa henkee ja ainoo ajatus oli "onliks tää vihdoin tässä?" nyt ajattelen et miks oon aina epäonnistunu?

Depressed..

Se on jännä miten masennus toimii.. 

Jokin pieni asia voi sen laukasta, 

mut sit loppujen lopuks se ei oo se syy miks on masentunu.. 

Sitä enemmä miettii sitä helpommin masentuu..
mulla ei oo pitkään aikaan tullu ajatuksii mitä kävis jos nyt jäisin autonalle?
tai miltä tuntuis jos hyppäisin tolta sillalta?
 Mun ajatus maailma musteni taas kun kävelin yksin tien yli,
en kattonu tuliko autoa vaan mieitin,
 että jos se tulis niin kui moni sit alkais yhtäkkii välittää?
olin Hertsikas kun lähin kävelin pois yksin maata tuijottaen..
siinä herttoniemen sillsn kohalla sitten pysähdyin..
Katse vielä maassa,
 kädet taskussa nostin katseen ylös..
Puristin käsii nyrkkiin..
käänsin katseen hitaasti,
 kohti sillan ali kulkevaa autotietä..
 ja ainoa ajatus oli..
Liian lyhyt pudotus ja joku vois ajaa kolarin.......

Mitä?

 No siis mentii tänä porukalla starbucksiin ja mul oli vitutus päällä jo himast lähtiessä. mä jäin istuu  ja nää meni jonottaa ja tuli n. puolentunnin päästä siihe sit lähettii himaa päin ja mulla meni ajan/paikan taju siinä sit metrossa Teemun kaa olin raapinu mun kättä nii et iho oli kulunu tosi pahasti enkä muista mitää. sit vähä välii raavin mun kättä tai takkia ja vaan kävelin. enkä musita mun kotiintulo matkasta melkee mitää.. Välil Teemu "herätteli" mua mut sit jatkoin taas samaa touhuu.. Roopeki oli kuulemma menny meijä
ohi.. Outoo..... Tää on kirjotettu teemun sanoman perusteella...

secrets of mine.. + lanit eiku lolit :D

Vaikka kirjotan tänne aika paljon kaikkee mist en puhu ihmisille en kuitenkaa kirjota ihan kaikkea on mullaki viel vaikka mitä salaisuuksia mitä en tänne kuiteskaa kirjota mutta ymmärtäähän sen kummiski kuka tahansa voi tätä lukea jolloin ihmiset sais tietää ihan liikaa musta ja mun kavereista mikä olis katastrofi eli ei ollenkaa hyvä juttu.. Hah mut pitkäst aikaa mul oli oikeesti hauskaa koulussa ja koulun jälkeen. Koulussa välkillä oli hauskaa eikä tunneillakaa ollu hirveetä mikä on suuri ihme mut sit koulun jälkee menin Dilanin kaa ja Teemun kaa syömää pizzaa tosin yllätys yllätys teemu ei syöny :D mentii siitä meille jaa nää laitto koneet valmiiks ja mä jätin nää kahestaa ja lähin hakee joaa :D sillävälin matteus oli tullu meille ja mun puol faija temeki :D joa laitto koneen kii ja ruvettii pelaa lolii :D koko 5 tiimi oli nyt siis kasassa :) oli hauskaa kavereidenkaa lanittaa ouh.. I mean lolittaa meillähän ei ollu lanit vaa lolit xD  ok melatooni vaikuttaa mul on lääkitys kohallaa :D huomenba kyyti kouluun ja himaan kiitos metukalle :3 ja sit kaveri tulee yöks jollo meil on naruto maratoni whoo! Kyl tää elämä yllättää välil positiivisesti mun kohal kyl vaa harvoin :/ no tälläkertaa ei ollukkaa nii masentavaa luettavaa vaikkei tätä moni tuu ees lukemaa iha hyvä vaa :) myttä nytte myä menen nyqqymäää hee melatoniiiiniiiiiii!!!!!

Why i'm this way?

shh......
quiet
you hear that?
it is the sound of drowning
which is the same as forgiveness:
first screaming, then silence...

Ei mul mitää mut vaa joka päivä vituttaa tuntuu paskalt. koulus ki kaikki on vaa niin teennäisen olosta. Katon ympärilleni suurin osa on ilosii hymyilee ja pitää hauskaa miten on mahdollista et ihmiset jaksaa hymyillä koko ajan itelläni ei ymmärrys riitä miten ihmiset jaksaa mä en jaksa. must tuntuu paskalt etten voi tuntee ees kunnol onnee tai iloo. siit on pitkä aika ku tunsin iloo tai onnee. mul alkaa pinna taas kiristyy sitku oon muutenki niinpettyny itteeni nii siihen ei auta et koko ajan mulle sanotaa siitä opet valittaa et kaikki menee paskasti taas :/  himas valitetaa koko ajan sit jos sanon jotai vähänki kovempaa takas "äää teini hirmu" MUA VITUTTAA TÄÄ ON PASKAA ja kukaa ei tuu oikeesti koskaa tuntee mua ku kaa ei oo koskaa ees tuntenu mua KOSKAAN!!!!!! nyt en jaksa ENÄÄ!

Skitsofreniaa Osa 3.

Skitsofrenian arvioituun sairaudenkulkuun ja sen aiheuttamaan toimintakyvyn laskuun katsotaan yleisesti vaikuttavan mm. seuraavia tekijöitä.

• sairauden varhainen alkaminen
• pitkäkestoiset ennakko-oireet ja sairauden hidas puhkeaminen
• epämääräinen taudinkuva
• ei pysyvämpää parisuhdetta
• oireiden alkuun liittyy ns. laukaisevia tekijöitä
• vainoamistuntemuksia ja masennusoireita

Väestötasolla skitsofrenian esiintyvyys on noin 1%. Perinnöllinen alttius edistää skitsofrenian puhkeamista siten, että skitsofreniaa sairastavan henkilön lapsella on 10 prosentin todennäköisyys sairastua skitsofreniaan.

mä en oikeestaa jaksa edes yrittää kirjottaa skitsofreniasta kaikkee mitä osuu mun kohdalle..

Skitsofreniaa osa 2. Oireita.

• taantuminen aiemmalta toimintatasolta
• sosiaalisen toimintakyvyn lasku
• äkkinäiset mielentilan vaihtelut
• apaattisuus, puheen niukkuus, tunteiden latistuminen
• tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat
• tiedon käsittelyn, uuden oppimisen ja kielellisen muistin ongelmat
• masennus, itsetuhoisuus.
• katatonia eli lihasjäykkyystila
• tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, tahdottomuus...

every day im suffering..

mun joka teksti nykyää on masentavaa luettavaa mut oon oikeesti aik masentava ihminen. Mun ongelmat on vaa ollu nii pahoi mulle et niist on jääny nii helvetin moiset arvet. Esim. Tää ryöstö homma oli aika paha isku mulle en ois uskonuet 16h yön yli ois niin hirveetä viettää suljetus tilassa mut se kaikki mitä pystyin tekemää siinä ajassa oli jo niin outoo mä hypin pöydältä sängylle rakensin majan missä kyhjötin pimeessä mä kidutin itteeni fyysisesti istuin nurkassa hyräilin elokuvasta nightmare in elmstreet vai mikä seny olikaa biisii ja tuijotin tyhjyytee menin iha hemmetin monta kertaa käymää vessas et pääsisin pois ja näkisin jonkun mä luin 2 suomenkielist kirjaa ja 1 enkunkielisen romaanin mä itkin iha helvetisti se hajotti mua sikana puhumattakaa siitä et itkin 6h putkee himassa.. Mä pidän itteeni paskana ihmisenä mikä taas vetää mut välil nii tunteettomaks paskiaiseks ja sanon asiat liiotellun suoraan.. Koulus olles ootan vaa et pääsen välkälle et pääsen istuu ja rauhottuu ilman et ope valittaa etten tee mitää ja välkil yritän unohtaa kaikki huolet puhumalla helvetisti ja sit ku joku pudottaa jonku ihanan kysymyksen liittyen vaikka siihe ryöstöön sanon asioita sil tyylil et vittu mä oon kova vaikka sisällä tekis mieli vaa huutaa et vittuuko sulle kuuluu siis ei siinä mitää aina voi kysyy mut se miten sen asian muodostaa vaikuttaa asiaan iha helvetin paljon. Mä kärsin joka päivä henkisesti mä kulutan mun ruumista fyysisesti mä oon vaa nii rikki..

there's emptyness inside me..

Pää lyö taas vaihteeks tyhjää. Huomisenki ainut hyvä asia on näillänäkymin se että kaveri heittää mut kouluu ja koulusta pois mitään muuta positiivista en huomisessa nää vaikka käyttäydyn ilosesti ei edes ne jotka väittää tuntevansa mut huomaa että ei tän tytön pää hirveesti kestä ei edes vanhemmat sitä huomaa nooh teko hymyn taakse voi aina piiloutua.. Ja sit toiseen aiheeseen mulla on helvetin huono itse kunnioitus itse asiassa niin huono mun oma peilikuvaki etoo mua mä oon paska ihminen ja niin kuin mulle tosi rakas ihminen sanoi  sä oot vaan suomeks sanottuna ÄMMÄ noh aika osuvasti sanottu sillä se on totta muhun ei voi luottaa mä en luata itteeni henkisesti enkä fyysiseti oon aina vihannu kaikkee iteasäni ja näin eipä mulla muuta.

panicking, depressed and my heart is broken.

Otsikon mukaan mul on paniikkikohtauksii koulussa mä oon masentunu ja mun sydän on rikki. Mun luokast on vaa yks kysyny miks en ollu koulus ja siihe se sit jäi.. Jätin mun poikaystävän ja mun sydän hajoo vaa lisää.. Se kävelee ohi kattomatta mua tekis mieli itkee mut 23n päivän itkemisen jälkee se on mahotonta mä tärisen koko ajan mä vihaan itteeni oon nii paska ei tollast jaksa..

näin se joskus vaa menee..

When the story begins
We were just a friends
eleven years old
In forth grade
When i moved here
You ware my only friend
Then i start to like you
And you felt the same way
And suddenly you asked me
If i want to be your girlfriend
I was happy
and i said yes
Then i just stop
Without reason
I broke up whit you
Three years went by
I didn't say you a word
Then you start to speak to me
In facebook
You ware drunk
You said "you deserve a kiss."
"I am going to give you a big kiss tomorrow cause you deserve it"
So we were going to meet next day at 12 a.m.
You were having a hang over
It was funny and cute
You didn't give me that kiss
But that wasn't a problem
Not at all
Later that day you came my door
We were just talking
When you were leaving i almost closed my door when you said "wait I almost forgot something" then you came close to me and you kissed me
For that moment I was paralyzed
That was one of my best days in my 15yers old life again you were my boyfriend
And now after 10 months we have faced many problems together drugs, cheating, robbery and many more down hills and now we are engaged this same boy who was my first boyfriend is now my fiance.
But nothing is perfect after sunrise its always a sun set. Nothing last forever. So now when we were in a relationship 1 year and 3 months i ended it. Cause it wasn't working i was trying to get it work again but it wasn't working it's  just... Day after day i tryed. I'm not saying that i don't love him anymore cause i do. I still love him alot! Our thing just wasn't working anymore. And when i left him it hurt me too i was crying 24 days and second day after i left him i cut my self i burned my self and i were drinking rommi.. So it hurt me too so am i a bitch? Or was i just facing the reality?
2007 | 11.8.12-21.6.13-11.10.13|
It's my life!

Vanha trauma iskee.

Kun olin 1-2 luokalla mulle sattu vakivaltanen kohtaus. Ei mua satutettu tai muitakaa "ulkopuolosia" vaan 2 aikuista kännissä rupes tappelemaan. Oltiin siis veljenkaa kaverilla yötä jonka vanhemmat tuli kännisinä kotiin. Ennen ku ne oli tullu muistan ku me pelleiltii tän kaverin huoneessa tietokoneen äänitys ohjelmalla. Kaveri esitti uutisia ku minä ja mun veli tehtii epäilyttäviä tausta ääniä. Sitte mä en muista oliks tää ennen vai jälkeen sen tapahtuman mut muistan ku istuin siin rapussa (kerrostalossa ku asuivat) ja katoin ku tän kaverin äiti sano ei hätää me ollaa vaa juotu. Kummiski ne tuli kotiin aluks kaikki oli ihan okei ja yhtäkkii istuin hysteerisen kaverin vieressä ja sen verisen äitin vieressä. Muistan ku istuttii sängyllä jossa aijemmin valkoiset lakanat oli nyt punaiset verestä. Muistan sen ku mun veli oli menny rappuun. En muista ääniä en muista mitään muuta nään vain pätkiä. Mutta asiaan tänä vuonna oon huomannu et mulle on jääny tosta kokemuksesta traumat. Ekal kerral mun ex ja minä oltii oltu juomassa sitte mentii tän jätkä himaan kun seillä meni hermot en muista siitäkää paljoo mitää muutaku sen et se rupes hakkaamaan tuolilla ollutta kypärää. Muistan ku istuin sillo kyykyssä mahdollisimman kaukana ja itkin.. Eli mulle on jääny trauma agressiivisesista kännissä olevista miehistä ja nyt tänään huomasin et mulle on jääny toisellainenki trauma siitä.. Tänään siis mulle tooooooosi tärkee ihminen kolautti päänsä metalli tankoon. Nooh aluks me naurettiiki ja kaveri meni pesee suihkun alle päänsä ja sit ku katoin sitä haavaa vaikka se oliki n. 3cm pitunen ja kaveri oli kunnossa mun aivot ei kestäny mulle tuli flash backkinä sen mun kaverin äidin veriset kasvot. Mua alko pyörryttää ja lähin siit vessast olkkariin mul alko sumenee silmissä ja mun korvat meni lukkoon mulla pyöripäässä. Vasta ku mentii tän kaverinkaa bussi pysäkeille päin josta tän kaverin äiti tuli hakemaan nii mulla alko selvetä pää. Sitte ku olin hyvästelly tän pojan lähin kävelemää kotii kohti ja tajusin mistä tää johtu. Trauma.

ongelmia, pelottaa.

Mikä mussa on mietin miten pääsisin sairaalaan, mietin miten pääsisin sinne. Mä tykkään kivusta mä tykkään hoitaa haavat jotka tein mä tykkään olla sairas et voin hoitaa ne kuuntoon ja sairastuu uudestaan. Mä oon psyykkisesti sairas haluun hoitaa sen mut sit tavallaa en. Mä ajatelen miten voisin satuttaa itteeni. Tää ei oo huomion hakuu eikä avun pyyntö tää on vaa mun pään sisältöö. Mä mä tarviin apuu mut en haluu sisitä  mä tärisen pelosta. Et mä joku päivä meen liian pitkälle mul on jo valmiiks paljon arpia rystyset kipeet sun muut se miks mul on nilkat paskana ei johdu vanhoist nyrjähdyksist vaa katoltt alas hyppimiselt se miks en uskalla  sukeltaa edes  4metrii johtuu pelosta et yritän taas sil itaval itsemurhaa se miks mul on korkeenpaikan kammo johtuu siitä et oon meinannu hypätä korkeen parkkihallin katolta. Se miks pelkään et autot tai junat ajaa päälle johtuu siitä ett oon meinannu hypätä metron alle. Mut joka kerta jotain on tapahtunu etten oo tehny sitä. Nyt mua pelottaa en haluu tappaa itteeni...

Pinkkiä täynnä maailma..

Huomenna on siis roosanauhapäiväja mulle tosi tärkeen ihmisen kuolemasta 226 päivää :'( huomenna on tarkotus mennä hautausmaalle ja ostaa vuoden 2013 roosanauha... vähän pelottaa kun en siellä oo vielä käynyt ja pelkään että todellisuus hyökkää yhtäkkiä vielä kun se tuntuu vaan unelta.. noh huomiseen..

vaikea päätös

Okei mulla on tällä hetkellä vaikea päätös mä nimittäin aijon peruskoulun jälkeen muuttaa korsoon.. Mä oon tehny jo mun päätöksen enkä aijo enää muuttaa mieltäni.. Vaikeeta tästä tekee se että kaikki kaverit jää helsinkiin niinku mun kihlattu.. Noh siis sillonku asun korsossa me tullaa joka toinen vkl helsinkiin mut se ei helpota päätöstä tääl on kaikki mitä mä tartten ja haluun okei melkein kaikki.. Täält puuttuu mun rakas.. Mun rakkaat.. Tääl mul on paikka missä mä haluan asua tääl mul on rauhaa ja hälinää kavereita tääl mä voin rentoutuu ja päästellä höyryjä  mul on parempi elämä rennompaa vapauttavampaa ja ainaku tuun tänne en haluis pois ja ainaku meen helsinkiin paineet kasvaa ja mä tiiän etten voi hengähtää hetkekskään..

skitsofreniaa osa 1. :esitystä vai onko sittenkään?

mun suvussa liikkuu skitsofreniaa mun äidillä on se ja luultavasti myös mun veljellä. Mulla taas näkyy niitä joitain oireita. Mä oon täs parin vuoden ajan huoomannu et jos puen tietyt vaatteet käyttäydyn eri taval niinku käyttäydyn eri taval eri tilanteiski ja eri ihmisten kanssa mikä on musta aika outoa ja ihmeellistä koska perjaatteessa mä en sitä ite huomaa esim. Jos meen yhen kaverinkaa leirille ja leirillä tutustun toisiin ihmisiin ja niist tulee mun kavereita ja tää entuudesta tuttu kaveri on sanonukki kyseisel leirillä et "mile sä oot muuttunu. Sä et oo se sama mile jonka mä tunnen" tiedoksi mä en oo esittäjä en siis esitä ainakaa nii et tiedostasin asian. Eli mitä helkkarii :/

unihäiriö vai turvallisuuden tunteen puute?

Mä epäilen ja oon aika varmaki siitä että mulla on unihäiriö. Lääkärissä en siis ole käynyt koska unilääkkeet ei sinäänsä auttais asiaa kyllä niiden ansiosta nukahtasin helpommin mutta se vaikutus on liian pitkä jolloin en sit herää helposti. Mun on siis vaikee nukahtaa mutta jos saan nukahdettua herääminenki on vaikeeta olin sitte nukkunu liian pitkään tai liian vähän. Tosin herääminen ki on helpompaa jos mun veli tulee herättää.. Hassua sinänsä koska se ei sano mitää vaan tuijottaa. Nukahtamiseen mua helpottaa jos nukun mun kihlatun kanssa tai jos nukun samassa huoneessa kuin mun veli vaikka se jo nukkuiskin niin nukahdan helposti. Monestikki on käyny niin et jos meen omaa huoneesee nukkumaan enkä saa monen tunnin makaamisella unta siirryn olohuoneesee missä mun veli nukkuu sillon kun se on täällä, silloin nukahdan melkein samantien, mutta jos teen saman ilman että mun veli on siellä nukkumassa niin unta en saa. Onko tää siis turvallisuudenpuute vai phdas unihäiriö vai molempien sekoitus?

pakkomielle vai onko sittenkään

Mulla saattaa olla pakkomielle tai pikemminki se saattaa olla jo häiriö. Siis mul on ollu ihan pienestä pitäen ollu hirvee tarve hoitaa pienimmätkin haavat kunnolla ja monta kertaa että varmasti paranee siis mitää tekaistua vammaa ei missään tapauksessa ole ainoostaa jos esim nilkassa esiintyy vanhan nyrjähtämisen (nilkka taittu vuoden ajan n.90asteen kulmaan) takia särkyä tai kipua niin mun on laitettava tuki. Tai kun sillo melkee 3vuot sit tipuin ekankerran selkä tikkusuorana kasaanpainuen luultavasti meni selkä rangan "välilevyt" paskaks eikä oikeestaa vieläkää kunnol parantunu nii siihen tulee välil sellasii ihanan kipeit päivii ettei tiiä mitenpäin olla nii on mulla selänki hoitoon 2eri selkä tukee.
       Mulla on siis 3kiristys sidettä 3 liimapintasta tukisidettä 1tukiside 2 selkätukee rannetuki 2 nilkkatukee 2aluderm sidettä 3 normi harsosidettä jaa 3kylmägeeli pussii.
        Mulla taitaa olla pikkune hoito pakkomielle mut tää koskee vaa mua jos muil tulee jotain nii en reagoi sen ihmeellisemmin ku muutkaa vaa jos ittelläni o jotain. Ei muuuta

Miles.k. Kiittää ja Kuittaa, KK!

ette kestäis mun kengissä hetkeekään..

mun elämä on muuttunu ihan sikana sitten viime kirjotusten. en oo enää samallainen, ennen mul ei ollu minkäälaisii ongelmii nyt taas sossut peräs oikeudenkäynti edessä ja takana 16h telkien takana.. törkeen ryöstön takii. oon arestissa ja pitkään koulus mul on sairaasti kiusaajii oke nyt ne alkaa pehmetä ku kuuli mun pasilan asema reissusta siitä 16h telkien takana yön yli joo ne taitaa nähä mut vaarallisempana eli sellasena et toi on hyvä tyyppi jotai paskaa kummiski. ne "neekerit" [ huom. sanon neekereiksi kaikkia ihmisiä joista en pidä no okei vaan tummaihosii ihmisii joista en pidä] sanoo mua "G" (englanniks äännettynä tarkottaa gangstaa) mul on kyynärpäät ruhjeilla  rystyset paskana jaa tunnen olon vitun tyhmäks miks menin tekee sen nooh eihän se mun idea ollukkaa : / mut oon osa syyllinen ku en tajunnu sanoo EI. nooh onhan mun elässä ollu muutaki laiton nyt pasila reissun jälkee oon lopettanu aivan KAIKKI. haluisin mennä ajas taakseppäin. sillon ku sain ratsastaa ja sain olla vapaampi. haluisin palata siihen viattomaan aikaan : / nooh tehty mikä tehty ei sitä voi muuttaa ja pakko kestää seuraukset. onneks mul on elämässä jotain hyvääkin :) " parasta kaverii Jussi ja Neea :) mun ihana poikaystävä Roope jaa Mun perhe joka on oikeestaa aika suuri vaikkei suurin osa ookkaa biologisesti perhettä. mulla on aivan mahtava koira söpö pikku gerbiili ja äiti, isä, puoltoist faija Teme :D, Veli, sen tyttöystävä, Roopen perhe, ja monia muitakin :) no kumminki ku oltii putkassa siel oli kylmä ohut peitto n. 13 neliökilometrii kokonen tila 2 sänkyy pöytä ja tuolit tyyny ja vesiautomaatti suljetussa huoneessa 16 tuntii suurin osa ajasta ilman ihmiskontaktii ilman tietoo koska pääsee pois poliisit oli kilttejä ja oikeestaan tosi mukavia mulle se sormen jälki kone on ihan vitun siisti :D se on sellanen kone joo enää ei oo musteella leikkimistä :D oikeestaa ne sossutki on ihan mukavia enkä ainakaa joudu laitokseen ne tyypit joille tehtii se niin ne on vitun ääliöitä ne valehtelee ja on luultavasti hommannu enonsa roopen "kimppuun" joo roopen koululle oli menny joku känninen ääliö tuomaan jotai pakettii mistä roope ei tiiä mitään :/ ne pojat oli sanonu et me Minä Henna Roope ja Veera oltais menty niitten talolle repii ovii. HEnna oli Thaimaassa, mä ja roope oltii omis himois jaa veera ei liity tähä asiaan mitenkää.niih en jaksa enää kirjottaa mutta heippa sitten